Snellmanien Sukuyhdistys Ry

Kantaisämme Olof Jönsson Snellman

Aloitettaessa Suomen Snellmanien tarina siitä pisteestä mistä on olemassa varmaa tietoa, on aloitettava länsirannikoltamme henkilöstä nimeltä Olof Jönsson Snellman. Hänen syntymäpaikkaansa tai -aikaansa ei tiedetä. On arveltu hänen syntyneen noin 1630, mutta sitäkään ei ole voitu varmasti todistaa, kuten ei syntymäpaikkaakaan. Olof Jänsson saapui Suomeen ilmeisesti 1650-luvun puolenvälin tienoilla, mahdollisesti Vaasaan. Ilmeisesti hän ei pitkään Vaasassa asunut, vaan siirtyi länsirannikollamme etelämmäksi. Hänen seuraava asuinpaikkansa oli ilmeisesti Kristiinankaupunki, jossa hänen on mainittu toimineen räätälimestarina vuonna 1663.

Lopulta vuonna 1668 tai -69 Olof Jönsson muutti Uuteenkaupunkiin, jossa eli ja vaikutti koko loppuikänsä, eli yli kolmen vuosikymmenen ajan. Olof Jönsson toimi siellä porvarina ja raatimiehenä heti tulovuodestaan lähtien. Ilmeisesti hän saavutti varsin kohtuullista menestystä ja arvonantoakin. Tästä kertoo se, että Uudessakaupungissa viettämiensä yli kolmenkymmenen vuoden aikana hän toimi paitsi porvarina, laivanvarustajana ja raatimiehenä myös kaupungin varapormestarina ja oli postimestari yksityisin postitaksapalkkioin 1676-78. Lisäksi jo vajaan kymmenen vuoden Uusikaupunkilaisuuden jälkeen hänet 1678 valittiin porvariston edustajana edustamaan neljää länsirannikon kaupunkia (Kristiinankaupunki, Pori, Rauma, Uusikaupunki) Halmstadin valtiopäiville Ruotsiin. Hänen valtiopäiväedustajuudestaan on säilynyt mielenkiintoinen historiallinen todiste ja anekdootti. Olof Jönsson ei ilmeisesti ollut tyytyväinen valtiopäiville osallistumisestaan saamaansa palkkioon, vaan kirjoitti – saksaksi, siten vahvistaen epäilyjä saksalaisista sukujuurista - Vaasaporin kreivittärelle Anna Sofialle (joka asui Oldsburgissa) pyytäen tältä lisättyä valtiopäiväedustusmaksua.

Se, että tiedämme Olof Jönssonin eläneen ja menestyneenkin täällä, ei tietenkään suoraan vastaa kysymykseen miten ja miksi hän sitten tuli eksyneeksi Suomeen, Kristiinankaupunkiin ja Uuteenkaupunkiin? Tästä joudumme pakostakin esittämään vain arvailuja. Esi-isämme ei – kirjoitustaidostaan huolimatta - jättänyt jälkipolviensa iloksi omaelämänkertaa, jossa olisi selvittänyt toimintansa ja päätöstensä motiiveja. Mutta jotain voimme kuitenkin arvailla, koska onneksemme tiedämme joitakin tosiasioita, jotka saattavat selittää Olof Jönssonin tänne tuloa.

1600-luvulla elettiin koko Euroopassa ja siten Suomessakin vahvasti sääty-yhteiskunnan aikaa. Ihmisen ammatinvalintaan ja urakehitykseen (näin modernisti sanoen) vaikuttivat huomattavasti nykyistä enemmän omien kykyjen ja mieltymysten ohella sukulaisuussuhteet, perheen ammatti ja niin edelleen. Olof Jönssoninkin tapauksessa näyttää ilmeiseltä, että sukulaisuussuhteet ovat olleet merkittävässä osassa kun elämän suuntaa on määrätty. Olof Jönssonille merkittävintä on ollut todennäköisesti hänen suhteensa ja yhteytensä saksalaisperäiseen Stålbomien sukuun, jonka ensimmäiset edustajat saapuivat Tukholmaan ilmeisesti 1630-luvulla, ja osa heistä siirtyi myöhemmin Suomeen. Stålbomeista moni saavutti huomattavia asemia länsirannikkomme kaupungeissa 1600-luvun jälkipuoliskolla.

Olof Jönssonin ensimmäinen puoliso oli Kristiinankaupungin pormestari Hans Stålbomin tytär Elisabeth, joka siten on koko sukumme kantaäiti. Yhtä merkittävä henkilö Olof Jönssonin uran ja vaiheiden kannalta lienee ollut myös hänen vaikutusvaltainen lankonsa, Johan Stålbom. Johan nimitettiin samoihin aikoihin Olof Jönssonin Uuteenkaupunkiin muuton kanssa Ruotsin hallitsijasuvun oman eläkeläänityksen, Vaasaporin kreivikunnan, voudiksi eli inspehtoriksi. Virkaansa hän hoiti juuri Uudestakaupungista käsin. Vaasaporin kreivikunta käsitti tuohon aikaan 704 tilaa, joten Johan Stålbom oli itsekin ainakin alueellinen mahtimies, mikä ei ajan tavan mukaan varmaankaan yhtään haitannut samassa pikkukaupungissa asuvan sukulaismiehen asemaa.

Huomattava osa edellä sanotusta on luonnollisestikin spekulointia, koska olemassa olevat kirjalliset aikalaislähteet eivät analysoi tai pohdi Olof Jönssonin ja hänen vaimonsa suvun vaikuttimia. Yhtä lailla heikohkoilla jäillä olemme, jos yritämme arvioida Olofia Jönssonia ihmisenä. Emme luonnollisestikaan voi tietää kovin yksityiskohtaisesti sitä, millainen hän oli luonteeltaan ja muutenkin miehiään. Jotain voidaan kuitenkin sanoa. Vaikuttaisi siltä, että nk. helppo ja vähään tyytyväinen ihminen hän ei ollut, vaan tiukasti oikeuksistaan kiinnipitävä ja ehkäpä suorastaan riidanhaluinenkin. Tähän viittaa se, että hän oli usein asianosaisena oikeusjutuissa muun porvariston ja maistraatin kanssa. Liekö tietynsorttinen tulisuus sitten sukuperintöä, olihan esimerkiksi J.V. Snellmankin varsin tunnettu kiivaudestaan ja taipumattomuudestaan.

Viimeisin päivitys: 31.12.2012

webmaster(ät)snellmansuku.fi Eero Noponen